Ilo auttaa ympäri Keski-Suomen
Ilo auttaa -joulukampanjaan lahjoitettiin euro jokaista Keskimaan omistajaa kohden, yhteensä 128 157 €. Lisäksi Keskimaan henkilökunta keräsi liikuntakampanjalla pottiin 3 000 € lisää, jolloin kokonaissummaksi saatiin 131 157 €.

Tällä summalla tuotettiin hyvää tuhansille keskisuomalaisille ihmisille. Lahjoituksella tuettiin veteraanien kuntoutusta ja kotona asumista, vietiin joulukoreja yksinäisille vanhuksille, jaettiin lahjakortteja vähävaraisille lapsiperheille, mahdollistettiin perheille lapsi-vanhempi-leirejä, hankittiin lapsille harrastus- ja sporttikummeja sekä avustettiin opiskelevia nuoria oppimateriaalihankinnoissa.

Hyväntekeväisyyskampanjan toteuttajiksi Keskimaa pyysi mukaan aktiivisesti Keski-Suomessa toimivia järjestöjä. Sotiemme veteraanit, Hope ry., Punainen Risti ja Pelastakaa Lapset ry. jakoivat avun konkreettisina tekoina 25 paikkakunnalle yli 600 vapaaehtoisen voimin.

200 000 € sponsorointitukea
Keskimaa tuki vuonna 2017 oman toimialueensa liikuntaa, kulttuuria ja yhteiskunnallista toimintaa yhteensä 200 000 eurolla. Esimerkiksi Keski-Suomen kolmas Ässäkenttä avattiin toukokuussa Petäjäveden kirkonkylän koulun yhteyteen. Keskimaa tuki monitoimikentän rakentamista 10 000 eurolla.

Sponsoroinnin periaatteiden mukaisesti rahallisen tuen jakamisessa painotetaan koko Keski-Suomea, etusijalla lasten ja nuorten liikuntaharrastukset. Tukirahasta noin 50 % ohjautuu monimuotoiseen urheilu- ja liikuntaharrastamiseen, 25 % kulttuurille ja 25 % yhteiskunnallisesti tärkeille kohteille.

Erilaiset tuettavat tapahtumat valitaan siten, että yhteistyön avulla voidaan tuottaa omistajille palveluja ja selkeitä etuja. Etu on esimerkiksi alennus lipun hinnasta.

Kattavampia työsuhteita ja työkyvyn tukemista
Keskimaa on Keski-Suomen suurin yritystyönantaja. Osuuskaupan palveluksessa oli aktiivisessa työsuhteessa vuoden 2017 aikana keskimäärin 1 810 henkilöä, mikä oli 24 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kesällä Keskimaa työllisti jälleen noin 750 kesätyöntekijää, mikä oli saman verran kuin aiempina vuosina.

Henkilöstölle halutaan tarjota kattavampia työsuhteita ja lisätyötä tarjotaan ensisijaisesti omille osa-aikaisille työntekijöille. Yhä useammalle keskimaalaiselle kertyi työtunteja monesta toimipaikasta.

Henkilöstön työtyytyväisyys kasvoi hieman edellisestä vuodesta pysyen hyvällä tasolla. Parhaat arvosanat työntekijät antoivat palkitsemisen oikeudenmukaisuudesta, päätöksenteon tehokkuudesta sekä siitä, että  kysely johtaa toimenpiteisiin. Kehitettävää oli tutkimuksen mukaan oman työpanoksen tärkeyden tunnistamisessa, itsenäisen päätöksenteon mahdollisuuksissa sekä oman työn haastavuudessa ja mielenkiintoisuudessa. Henkilöstö pitää työtyytyväisyystutkimusta tärkeänä kehittämisen välineenä, sillä kyselyn vastausprosentti oli 94,9.

Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät vuoden aikana. Sairauslomien lyhentämiseen sekä ennenaikaisen eläköitymisen vähentämiseen Keskimaa panosti voimakkaasti henkilöstön työkykyä tukevalla toiminnalla. Mikäli työntekijän työkyky on heikentynyt, hänen työtehtäviään muokataan ja kevennetään varhaisen tuen mallin mukaisesti niin, että työnteko voi jatkua.

Henkilöstöä kannustettiin myös omaehtoiseen liikkumiseen. Vuoden 2017 keväällä ja syksyllä toteutettuun Keskimaa liikkuu -kampanjaan osallistui noin puolet työntekijöistä. Erilaisia liikuntasuorituksia kirjattiin lähes 35 000, joihin käytettiin noin 24 000 tuntia aikaa.

11 500 Kauppakassin asiakasta
Päivittäistavarakaupan palveluja Keskimaa tarjoaa Luhankaa lukuun ottamatta jokaisessa alueen kunnassa. Esimerkiksi Äänekoskella on neljä myymäää (kaksi S-marketia, Sale ja ABC Market), Keuruulla kolme (S-market, Sale ja ABC Market) sekä Hankasalmella kaksi (S-market ja Sale). Myymälöiden ja palvelujen kehittämiseen ja uudistamiseen panostetaan jatkuvasti.

Omistajien toiveiden mukaisesti Keskimaa kehittää aktiivisesti myös arkea helpottavia digitaalisia palvelujaan. Digitaalisilla palveluratkaisuilla, esimerkiksi S-mobiililla, Foodiella ja Kauppakassilla, omistajat saavat parempaa, henkilökohtaisempaa ja vuorovaikutteisempaa palvelua. Vuoden 2017 lopulla toteutetun S-mobiilikampanjan jälkeen Keskimaan asiakkaista jo 23 prosentilla oli käytössään S-mobiili.

Ennätysvuosi energiansäästämisessä
Keskimaa on sitoutunut parantamaan liiketoimintansa ympäristövaikutuksia ja tukemaan ekologisesti vastuullista toimintaa. Hiilijalanjäljen ja kulutuksen pienentämiseksi energianhankintaa ja -käyttöä optimoidaan ja uudistetaan jatkuvasti.

Vuonna 2017 Keskimaa teki uuden ennätyksen energiansäästämisessään. Normitettu (vertailukelpoinen kulutus riippumatta rakennusten sijainnista tai kuukausien ja vuosien lämpötilaeroista) kokonaisenergian kulutus pieneni 8,3 %. Sähköä kulutettiin 7,9 % edellisvuotta vähemmän, kokonaiskulutuksen ollessa 49,2 megawattituntia. Sähköenergiaa säästettiin noin 200 omakotitalon vuosikulutuksen verran. Vettä kulutettiin 3,2 % ja kaukolämpöä 1,9 % edellisvuotta vähemmän.

Säästö saatiin aikaan energiatehokkaammilla ratkaisuilla, muun muassa led-valaistusta lisäämällä, kylmälaitteita uusimalla sekä kylmäkalusteiden lauhdelämmön hyödyntämisellä. Kylmäjärjestelmä uusittiin seitsemässä päivittäistavarakaupan yksikössä. Keinotekoisesti tuotettu kylmäaine korvattiin hiilidioksidilla, joka on luonnollista kylmäainetta, eikä sillä ole vaikutuksia ilmakehän otsonikerrokseen. Kylmälaitteiden vaihtamisella ja käytön optimoinnilla energiankulutus pieneni esimerkiksi S-market Jämsässä 30,3 %, S-market Vaajalassa 20 % ja Prisma Keljossa 19,2 %.

Keskimaan tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä kylmän tuottamisessa käytetään yksinomaan tekniikkaa, joka ei aiheuta kasvihuonehaitallisuutta. Liiketoiminnan ympäristöystävällisyyttä lisää myös uusiutuvien energioiden entistä tehokkaampi hyödyntäminen. Tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus on jo 55 % ja se tulee kasvamaan edelleen. Lisäksi tutkimme myös muita ympäristöystävällisiä energiamuotoja.

Tehokasta kiertotaloutta: 1,25 % jätteestä kaatopaikalle
Vuonna 2017 Keskimaan toiminnasta syntyvän jätteen määrä, 5 936 tonnia, oli 7,54 % edellisvuotta vähemmän. Kokonaismäärästä 35 % on biojätettä ja loput pääosin pakkausmateriaalia, kuten pahvia ja muovia. Jätteestä ohjautui kierrätykseen 73,73 % ja energiantuotannon raaka-aineeksi 25,02 %. Loppusijoitukseen kaatopaikalle päätyi vain 1,25 % jätteistä (hiekanerotin- ja rasvaerotinjäte).

Jätteen määrää vähensi merkittävästi syyskuussa aloitettu vanhenemassa olevien elintarviketuotteiden 60 % alennuskäytäntö myymälöiden viimeisinä aukiolotunteina. Alennushintaisten elintarvikkeiden myynti pienensi poisheittohävikkiä vuositasolla noin 10 %, vaikka ilta-ale otettiin käyttöön vasta syksyllä. Käytännön jatkaminen tulee vähentämään vuoden 2018 aikana biojätteen määrää edelleen.

Ruokahävikkiä Keskimaa vähensi alennusmyynnin ohella lahjoittamalla lähes kaikista myymälöistä käyttökelpoisia elintarvikkeita hyväntekeväisyyteen. Ruokalahjoitusten jakamisessa apu kohdistuu hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta tasapuolisesti niille, jotka sitä todella tarvitsevat.

Jätteen kokonaismäärää on pienentänyt myös pakkauspahvin vähentyminen käyttötavarakaupassa. Nykykäytännön mukaisesti logistiikkakeskuksesta tuotteet tulevat myymälöihin pääosin kierrätettävissä muovilaatikoissa.

Asiakkaille 29 RINKI-kierrätyspistettä
Keskimaan Prismojen, S-marketien, Sale-myymälöiden sekä ABC-liikennemyymälöiden piha-alueilla on yhteensä 29 kotitalouksien käyttöön tarkoitettua kierrätyspistettä. Niiden ylläpidosta, siisteydestä ja tyhjennyksestä vastaa Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy.

Prisma Keljo
Prisma Palokka
Prisma Seppälä
S-market Jämsä
S-market Jämsänkoski
S-market Kuhmoinen
S-market Savela
Sale Huhtasuo
Sale Säynätsalo

S-market Hankasalmi
S-market Joutsa
S-market Karstula
S-market Laukaa
S-market Lievestuore
S-market Petäjävesi
S-market Saarijärvi
S-market Tikkakoski
S-market Vaajala (Vaajakoski)
S-market Äänekoski
Sale Kannonkoski
Sale Uurainen
Sale Multia
Sale Kyyjärvi
Sale Kivijärvi
Sale Pylkönmäki
Sale Haapamäki
Sale Konginkangas
ABC Viitasaari

Vastuullisena yrityksenä Keskimaan on huolehdittava toiminnan jatkuvuudesta ja kilpailukyvyn ylläpitämisestä, mikä edellyttää taloudellista kannattavuutta. Tuloksellisella toiminnalla varmistetaan omistajien palvelujen ja etujen jatkuva kehittäminen sekä oman alueen ihmisten työllistäminen. Tulosta tuottava liiketoiminta kartuttaa pääomia ja luo siten taloudellista puskuria, joka takaa jatkuvuuden ja investointikyvyn. Keskimaan toiminnasta syntyvä lisäarvo jää maakuntaan, vahvistaen koko Keski-Suomen elinvoimaisuutta.

Keskimaan alueelliset ostot olivat yli 50 miljoonaa euroa. Tuoteostoja keskisuomalaisilta yrityksiltä oli 22,9 miljoonaa euroa noin 320 eri toimittajalta. Palveluita ostettiin keskisuomalaisilta yrityksiltä 28,2 miljoonalla eurolla.

15,7 miljoonaa euroa palvelujen kehittämiseen
Keskimaa investoi vuonna 2017 laajasti koko toimialueelleen, yhteensä 15,7 miljoonaa euroa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana palvelujen kehittämiseen on investoitu yhteensä 309,6 miljoonaa euroa.

Euromääräisesti vuoden 2017 suurin investointi kohdistui Original Sokos Hotel Alexandran ja sen ravintoloiden kehittämiseen. Investoinnilla parannettiin merkittävästi Keskimaan kilpailukykyä majoituskaupassa Jyväskylässä ja vahvistettiin samalla kaupungin matkailullista vetovoimaa. Lisäksi Kauppakeskus Sokkarin ja edelleen Jyväskylän keskustan houkuttelevuuteen panostettiin merkittävästi. Market-verkostoa kehitettiin jälleen systemaattisesti eri puolilla Keski-Suomea. Jämsän, Lievestuoreen ja Pihtiputaan S-marketeissa, Konneveden Salessa ja Keljon Prismassa parannettiin päivittäistavarakaupan palveluita.

Painava verojalanjälki
Keskimaan verojalanjälki on merkittävä. Vuonna 2017 se oli lähes 39,8 miljoona euroa. Keskimaan verojalanjälki kuvaa osuuskaupan Suomen valtiolle ja kunnille vuonna 2017 tilittämiä veroja ja maksuja. Välittömien tuloverojen ja välillisten kulutusverojen lisäksi Keskimaan verojalanjälkeen sisältyvät henkilöstöön liittyvät veroluonteiset maksut ja työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset.

Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, jossa lopullisia veronmaksajia ovat tavaroiden ja palveluiden kuluttajat eli useimmiten kotitaloudet. Keskimaa tilittää valtiolle arvonlisäveroa tavaroita ja palveluita myyvänä yrityksenä.

Verojalanjäljessä kuvattujen verojen lisäksi Keskimaa maksaa varainsiirto-, arpajais-, lähde- ja ajoneuvoveroa, joita ei ole sisällytetty oheiseen kuvioon. Lisäksi useiden Keskimaan myymien tuotteiden hintaan sisältyy valmisteveroja, jotka peritään tiettyjen tuotteiden valmistajilta, tuottajilta, maahantuojilta tai tukkuportaalta. Valmisteveroja on mm. alkoholivero, makeisvero, tupakkavero, polttonestevero ja ympäristöverot.

Määttä Antti, toimitusjohtaja, kauppaneuvos
Kunelius Pasi, toimialajohtaja, matkailu- ja ravitsemiskauppa
Loukkola Reima, toimialajohtaja, market- ja tavaratalokauppa
Tervanen Heikki, toimialajohtaja, liikennemyymälä- ja polttonestekauppa
Luoma Noora, viestintä- ja markkinointijohtaja
Thusberg Kaisamaria, henkilöstöjohtaja
Toivanen Niko, talousjohtaja
Vihinen Matti, kiinteistöjohtaja

Harvia-Jyllinmaa Sari, sijoittaja, Helsinki
Karjaluoto Heikki, professori, Jyväskylä
Uotinen Markku, toimitusjohtaja, Jyväskylä
Äänismaa Pekka, johtaja, Saarijärvi
Määttä Antti, pj, toimitusjohtaja, kauppaneuvos, Muurame

Hanho Maria, toimitusjohtaja, Keuruu
Hautamäki Hanna, maatilayrittäjä, Petäjävesi
Honkanen Jorma, maatalousyrittäjä, Jämsä
Huumarkangas Jouko, maanviljelijä, Kyyjärvi
Jormakka Erkki, yrittäjä, Hankasalmi
Kainulainen Taina, pääluottamusmies, Jyväskylä (henkilökunnan edustaja)
Kalenius Tapani, rikosylikonstaapeli, Jyväskylä
Kettunen Sami, toimitusjohtaja, Jyväskylä, puheenjohtaja
Kuusijoki Kari, taksinkuljettaja, Jyväskylä
Kyrö Mika, rakennusmestari, Jämsä
Penttinen Henna, myyjä, Äänekoski
Peura Timo, insinööri, Jyväskylä
Pänkäläinen Arto, marketpäällikkö, Keuruu (henkilökunnan edustaja)
Ruoppila Ahti, aluejohtaja, Jyväskylä
Saarimäki Reetta, matemaattisten aineiden opettaja, Muurame
Sahindal Anna-Leena, liikuntasuunnittelija, Jyväskylä
Selin Jaakko, tradenomi, Jyväskylä
Suonperä Juha, eversti evp, Jyväskylä
Timperi Kati-Erika, MMM, toiminnanjohtaja
Vuorenpää Pirjo, viestintäpäällikkö, Laukaa, varapuheenjohtaja
21. hallintoneuvoston jäsen: edustajisto valitsee

Jäsenalue 1, eteläinen    

Anttonen Juhani, maanviljelijä, insmaj evp, Laukaa
Häkkinen Ari, maaseutuyrittäjä, Hankasalmi
Jatkonen Seija, yrittäjä, Jämsä
Kangas Riitta, tekstiilihuoltaja, Jämsä
Kupari Heli, myyjä, Muurame
Lehtonen Jussi, maaseutuyrittäjä, Joutsa
Leskinen Sari, kassamyyjä, Kangasniemi
Mäntylä Erkki, rikosylikonstaapeli, Jämsä
Olkkonen Pasi, yrittäjä, Joutsa
Peltonen Tuula, erityisluokanopettaja, KM, Jämsä
Salmi Ulla, perhepäivähoitaja, Kuhmoinen
Uusipaasto Tarja, maaseutuyrittäjä, Jämsä

Jäsenalue 2, Jyväskylä    

Asikainen Aimo, ylikonstaapeli, eläkeläinen, Jyväskylä
Blom Jari, toimitusjohtaja, Jyväskylä
Göös Riitta-Liisa, eläkeläinen, kotitalousopettaja, Jyväskylä
Hautamäki Riitta-Maija, terveydenhoitaja, TtM, Jyväskylä
Hovikoski Mervi, sairaanhoitaja, Jyväskylä
Huuskonen Irmeli, kassamyyjä, Jyväskylä
Jetsu Kati, sairaanhoitaja, Jyväskylä
Karppinen Sonja, erityispedagogiikan opiskelija, Jyväskylä
Kirjavainen Helena, maaseutuyrittäjä, Jyväskylä
Könttä Joonas, diplomaatti, Jyväskylä
Leppänen Lea, eläkeläinen,sairaanhoitaja, Jyväskylä
Lyytinen Leena, lastentarhanopettaja, Jyväskylä
Melville Tony, lehtori, toimittaja, Jyväskylä
Mäkinen Riitta, hankepäällikkö, Jyväskylä
Neittaanmäki Petri, varapuhemiehen erityisavustaja, YTM, Jyväskylä
Niekka Pentti, rehtori, KM, Jyväskylä
Pernu Ilkka, ylihoitaja, eläkeläinen, Jyväskylä
Pouta Petri, upseeri, Jyväskylä
Pulli Terhi, LitM, Jyväskylä
Savolainen Erkki, eläkeläinen, vanhempi konstaapeli, Jyväskylä
Sipinen Raija, yrittäjä, Jyväskylä
Starczewski Juhani, lastentarhanopettaja, eläkeläinen, Jyväskylä
Tuupainen Kauko, talousneuvos, eläkeläinen, Jyväskylä
Tynkkynen Heikki, kanttori, Jyväskylä
Wahlstedt-Niskanen Pirita, tutkija, lastenkirjailija, Jyväskylä
Vanhala Mauno, professori emeritus, Jyväskylä

Jäsenalue 3, pohjoinen    

Hakkarainen Teuvo, kansanedustaja, sahuri, Viitasaari
Heikkinen Katri-Maija, maaseutuyrittäjä, Multia
Kolari Riitta, lähihoitaja, Karstula
Kynnäs Päivi, myyjä, Saarijärvi
Lunttila Tommi, yrittäjä, maanviljelijä, Äänekoski
Minkkinen Mirja, ravitsemispäällikkö, Konnevesi
Piitulainen Maija, kunnallisneuvos, lausuntataiteilija, Äänekoski
Rantanen Hannu, eläinlääkäri, Uurainen
Sorri Erja, opettaja, Keuruu
Tuominen Marke, sosiaalialan ohjaaja, Äänekoski
Vesterinen Eija, myyjä, Viitasaari
Vornanen Outi, myyjä, Viitasaari

Ilo auttaa ympäri Keski-Suomen
Keskimaa lahjoitti vuoden 2018 lopulla hyväntekeväisyyteen euron jokaista Keskimaan asiakasomistajaa kohden, yhteensä 131 074 euroa. Ilo auttaa -hyväntekeväisyyskampanja toteutettiin ensimmäisen kerran vastaavalla tavalla vuonna 2017.
− Yhdistämällä voimamme pystymme aidosti auttamaan eri kohderyhmiä ja saamme yhdessä hyvää aikaan. Kampanjan ytimessä oli nimensä mukaisesti ilo ja ilahduttaminen, kuvailee markkinointi- ja viestintäjohtaja Noora Luoma.

Lahjoitus kohdennettiin lasten, perheiden ja vanhusten arjen parantamiseen Keski-Suomessa, yhteistyökumppaneina Keski-Suomen keskussairaalan lastenosastojen tuki eli Lastu ry, Olympiakomitean koordinoimat Lasten liike -iltapäiväkerhot, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti, SPR:n laitosystävätoiminta sekä Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry.

Sponsoroinnilla tukea yli 50 000 keskisuomalaisen arkeen
Keskimaa sponsoroi keskisuomalaisten lasten ja nuoren harrastamista, erilaisia kulttuuri- ja urheilutapahtumia sekä paikallisia hankkeita.
– Tärkeää meille on tuen konkreettisuus eli se, että apumme auttaa esimerkiksi urheiluseuroja tarjoamaan useammalle lapselle saavutettavia ja pidempiaikaisia harrastusmahdollisuuksia, markkinointi- ja viestintäjohtaja Noora Luoma linjaa.

Sponsoroituja kumppaneita Keskimaalla on yli 100.
– Vuonna 2018 tuimme heidän kanssaan noin 24 915 keskisuomalaisen harrastamista erilaisissa seuroissa. Lisäksi ilahdutimme yli 26 000 asiakasomistajaa erilaisten tapahtumien lippueduilla.

Lue lisää sponsoroinnista tästä

1 539 avointa työpaikkaa
Keskimaa on Keski-Suomen suurin yritystyönantaja. Osuuskaupan palveluksessa oli aktiivisessa työsuhteessa vuoden 2018 aikana keskimäärin 1 806 henkilöä. Kesällä Keskimaa työllisti jälleen noin 750 kesätyöntekijää ja työelämään tutustuvaa nuorta. Kesätyöntekijöiden perehdyttämiseen ja positiivisen työkokemuksen luomiseen panostettiin monilla tavoilla.

Vuoden aikana Keskimaassa toteutettiin kaikkiaan 405 rekrytointia, joissa avoimia työpaikkoja oli 1 539. Hakijoita oli yhteensä 14 516.
– Keskimaa kiinnostaa edelleen työpaikkana. Yleiset työvoiman saatavuuden haasteet ovat kuitenkin joka päivä näkyvillä, koska työmarkkinat vetävät hyvin. Työvoimapulaa meillä on muun muassa kokeista sekä liikennemyymälätyöntekijöistä, toteaa henkilöstöjohtaja Kaisamaria Thusberg.

Työvoiman saatavuuden varmistamiseksi Keskimaa tiivisti yhteistyötään oppilaitosten kanssa. Syksyllä 2018 käynnistyi POKEssa ABC-polku. Gradian kanssa yhteistyössä toteutaan sekä matkailu- ja ravitsemiskaupan toimialan että kaupan alan Keskimaa-polku.
– Keskimaa-opintopolun valinneet opiskelijat tekevät kaikki opintoihin liittyvät työharjoittelut toimipaikoissamme. Opinnot hyväksytysti suorittaneille on luvassa meillä vakituinen työpaikka.

Kunnon hommia
Henkilöstön työhyvinvointiin ja työkyvyn tukemiseen Keskimaassa panostetaan voimakkaasti. Vuoden 2018 alussa käynnistyneen Kunnon hommia -ergonomiahankkeen vetäjänä ja kehittäjänä toimii työryhmä, jossa on mukana eri toimipaikoista työntekijöitä sekä työterveyden asiantuntijoita.

Mikäli työntekijän työkyky on heikentynyt, hänen työtehtäviään muokataan ja kevennetään niin, että työnteko voi jatkua. Määräaikaisilla muokatun työn järjestelyillä edistetään toipumista ja kuntoutumista sekä varmistetaan työntekijän ansiotulojen pysyminen ennallaan.

Energiaa säästetty 600 omakotitalon verran
Viimeisten neljän vuoden aikana Keskimaa on vähentänyt energiankulutustaan kaikkiaan 12 gigawattituntia, mikä tarkoittaa noin 600 omakotitalon energiantarvetta. Säästö on saatu aikaan muun muassa led-valaistusta lisäämällä, kylmälaitteita uusimalla sekä kylmäkalusteiden lauhdelämmön hyödyntämisellä.

Keskimaan vertailukelpoinen kokonaisenergian kulutus (76,4 gigawattituntia) pysyi vuonna 2018 edellisvuoden tasolla. Alkuvuoden aikana kulutus pieneni, mutta kesän pitkä hellekausi nosti sitä, enimmillään heinäkuussa 8 %. Myymälöitä jouduttiin lämpimän sään vuoksi jäähdyttämään ja myös kylmälaitteet veivät tavanomaista enemmän energiaa.

Kylmälaitteita ilman kasvihuonepäästöjä
Kylmän tuottamisessa keinotekoisesti tuotettu kylmäaine on korvattu useissa myymälöissä ympäristöystävällisellä hiilidioksidilla. Vuonna 2018 uudistus toteutettiin S-market Joutsassa sekä Sale Kannonkoskella. Vuodelle 2019 suunnitteilla on CO²-laitoksen asentaminen seitsemään myymälään. Tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä kylmän tuottamisessa käytetään yksinomaan tekniikkaa, joka ei aiheuta kasvihuonepäästöjä.

60 % uusiutuvaa energiaa
Noin 60 % (55 % vuonna 2017) Keskimaan käyttämästä sähköstä on tuotettu uusiutuvilla energiamuodoilla, pääosin S-ryhmän omalla tuulivoimalla. Seppälän Prisman katolle asennettiin aurinkopaneelit alkusyksyn 2018 aikana. Lähes 2 000 aurinkopaneelia kattava aurinkosähköjärjestelmä tuottaa sähköä kiinteistön omaan käyttöön, arvioiden mukaan noin 430 MWh vuodessa. Järjestelmän tuottama sähköenergia kattaa noin 8 % Prisman sähkönkulutuksesta. Loka-joulukuussa aurinkopaneelit tuottivat sähköä 14 500 kWh. Niiden todellinen hyöty tulee esiin vasta aurinkoisina kevät- ja kesäpäivinä. Aurinkosähkön hyödyntäminen tulee Keskimaassa edelleen lisääntymään.

99 % jätteistä hyötykäyttöön
Vuonna 2018 Keskimaan toiminnasta syntyvän jätteen kokonaismäärä, 5 661 tonnia, oli 6 % edellisvuotta vähemmän. Suurimmat jätejakeet olivat biojäte (26 %), keräyspahvi (36 %) ja energiajae (21 %, mm. muovia ja muuta pakkausmateriaalia). Jätteestä ohjautui kierrätykseen 74,5 % ja hyötykäyttöön energiantuotannon raaka-aineeksi 24,5 %. Loppusijoitukseen päätyi vain 0,9 % jätteistä (hiekanerotin- ja rasvaerotinjäte).

Biojätteen määrä pieneni 10 %. Sitä vähensivät kauppojen menekkiä vastaavat tilausmäärät sekä vanhenemassa olevien elintarviketuotteiden alennuskäytäntö. Ruokahävikkiä Keskimaa vähensi myös lahjoittamalla lähes kaikista myymälöistä käyttökelpoisia elintarvikkeita hyväntekeväisyyteen. 

Mukana muovitalkoissa
Keskimaassa asiakkaiden ostamien ostoskassien määrä oli hienoisessa laskussa. Marketeissa ja tavarataloissa myytiin vuoden 2018 aikana 8,1 miljoonaa muovikassia, missä vähennystä oli 5 %. Muita kasseja (kesto, paperi ja bio) myytiin 460 000 kappaletta, mikä oli peräti 60 % edellisvuotta enemmän. Vaikka muovikassien osuus on edelleen ylivoimainen, suuntaus on selvä: määrä vähenee ja kestokassit ottavat lisää osuutta.

S-ryhmän valtakunnallisen linjauksen mukaisesti Keskimaa on sitoutunut vähentämään muovikassien kulutusta. Asiakasomistajat voivat seurata omaa kassikäyttytymistään syyskuussa 2018 julkaistussa Omat ostot -palvelussa.

Vastuullisena yrityksenä Keskimaan on huolehdittava toiminnan jatkuvuudesta ja kilpailukyvyn ylläpitämisestä, mikä edellyttää taloudellista kannattavuutta. Tuloksellisella toiminnalla varmistetaan omistajien palvelujen ja etujen jatkuva kehittäminen sekä oman alueen ihmisten työllistäminen. Tulosta tuottava liiketoiminta kartuttaa pääomia ja luo siten taloudellista puskuria, joka takaa jatkuvuuden ja investointikyvyn. Keskimaan toiminnasta syntyvä lisäarvo jää maakuntaan, vahvistaen koko Keski-Suomen elinvoimaisuutta. 

13,6 miljoonaa euroa palvelujen kehittämiseen
Keskimaa investoi vuonna 2018 laajasti koko toimialueelleen, korjauskulut (5,7 milj.€) mukaan lukien yhteensä 19,3 miljoonaa euroa. Viimeisten kymmenen vuoden investoinnit ja korjauskulut nousevat 317,3 miljoonaan euroon.

Vuoden 2018 investoinnit:

• Solo Sokos Hotel Paviljongin laajennusurakan käynnistäminen
• Trattoria Aukion laajennusosan Verannan rakentaminen
• Fransmannin uudistaminen Frans & Sandraksi
• VENNin rakentaminen Coffee Housen tilalle
• Amarillon uudistaminen
• Joutsan S-marketin uudistaminen
• Kannonkosken Salen uudistaminen

Ruokaa läheltäsi: näkyvyyttä paikallisille tuotteille
Keskimaan valikoimissa oli vuonna 2018 pari tuhatta Keski-Suomessa valmistettua elintarviketta. Ruokakauppojen järjestelmät on rakennettu niin, että pienikin toimittaja pääsee halutessaan hyötymään S-ryhmän logistisista palveluista.

Ruokaa läheltäsi -kampanjalla Keskimaa nostatti tietoisuutta hyvistä lähiruokavalikoimista sekä paikallisten tavarantoimittajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä videoiden, kuvien ja artikkelien muodossa.
– Ruokaa läheltäsi -kampanjalla Keskimaa nosti hienosti esiin pieniä paikallisia elintarvikealan yrittäjiä. Tällaisesta näkyvyydestä on paljon hyötyä ja apua, Ylä-Porkkalan tilan isäntä Johan Porkkala kommentoi.

–Tuntuu tavattoman hienolta, että osuuskauppa edistää oman maakuntansa osaamista ja nostaa esiin paikallisia tuotteita. Ammattitaidolla ja tyylillä toteutettuun lähiruokakampanjaan mukaan pääseminen oli yksi meidän vuoden 2018 kohokohdistamme, Jukolan Juuston juustomestari Markku Liias kiitteli.

Painava verojalanjälki
Keskimaan verojalanjälki on merkittävä. Vuonna 2018 se oli lähes 40,2 miljoona euroa. Keskimaan verojalanjälki kuvaa osuuskaupan valtiolle ja kunnille vuoden aikana tilittämiä veroja ja maksuja. Välittömien tuloverojen ja välillisten kulutusverojen lisäksi Keskimaan verojalanjälkeen sisältyvät henkilöstöön liittyvät veroluonteiset maksut ja työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset.

Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, jossa lopullisia veronmaksajia ovat tavaroiden ja palveluiden kuluttajat eli useimmiten kotitaloudet. Keskimaa tilittää valtiolle arvonlisäveroa tavaroita ja palveluita myyvänä yrityksenä.

Verojalanjäljessä kuvattujen verojen lisäksi Keskimaa maksaa varainsiirto-, arpajais-, lähde- ja ajoneuvoveroa, joita ei ole sisällytetty oheiseen kuvioon. Lisäksi useiden Keskimaan myymien tuotteiden hintaan sisältyy valmisteveroja, jotka peritään tiettyjen tuotteiden valmistajilta, tuottajilta, maahantuojilta tai tukkuportaalta. Valmisteveroja on mm. alkoholivero, makeisvero, tupakkavero, polttonestevero ja ympäristöverot.