Ilo auttaa ympäri Keski-Suomen
Keskimaa lahjoitti vuoden 2018 lopulla hyväntekeväisyyteen euron jokaista Keskimaan asiakasomistajaa kohden, yhteensä 131 074 euroa. Ilo auttaa -hyväntekeväisyyskampanja toteutettiin ensimmäisen kerran vastaavalla tavalla vuonna 2017.
− Yhdistämällä voimamme pystymme aidosti auttamaan eri kohderyhmiä ja saamme yhdessä hyvää aikaan. Kampanjan ytimessä oli nimensä mukaisesti ilo ja ilahduttaminen, kuvailee markkinointi- ja viestintäjohtaja Noora Luoma.

Lahjoitus kohdennettiin lasten, perheiden ja vanhusten arjen parantamiseen Keski-Suomessa, yhteistyökumppaneina Keski-Suomen keskussairaalan lastenosastojen tuki eli Lastu ry, Olympiakomitean koordinoimat Lasten liike -iltapäiväkerhot, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti, SPR:n laitosystävätoiminta sekä Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry.

Sponsoroinnilla tukea yli 50 000 keskisuomalaisen arkeen
Keskimaa sponsoroi keskisuomalaisten lasten ja nuoren harrastamista, erilaisia kulttuuri- ja urheilutapahtumia sekä paikallisia hankkeita.
– Tärkeää meille on tuen konkreettisuus eli se, että apumme auttaa esimerkiksi urheiluseuroja tarjoamaan useammalle lapselle saavutettavia ja pidempiaikaisia harrastusmahdollisuuksia, markkinointi- ja viestintäjohtaja Noora Luoma linjaa.

Sponsoroituja kumppaneita Keskimaalla on yli 100.
– Vuonna 2018 tuimme heidän kanssaan noin 24 915 keskisuomalaisen harrastamista erilaisissa seuroissa. Lisäksi ilahdutimme yli 26 000 asiakasomistajaa erilaisten tapahtumien lippueduilla.

Lue lisää sponsoroinnista tästä

1 539 avointa työpaikkaa
Keskimaa on Keski-Suomen suurin yritystyönantaja. Osuuskaupan palveluksessa oli aktiivisessa työsuhteessa vuoden 2018 aikana keskimäärin 1 806 henkilöä. Kesällä Keskimaa työllisti jälleen noin 750 kesätyöntekijää ja työelämään tutustuvaa nuorta. Kesätyöntekijöiden perehdyttämiseen ja positiivisen työkokemuksen luomiseen panostettiin monilla tavoilla.

Vuoden aikana Keskimaassa toteutettiin kaikkiaan 405 rekrytointia, joissa avoimia työpaikkoja oli 1 539. Hakijoita oli yhteensä 14 516.
– Keskimaa kiinnostaa edelleen työpaikkana. Yleiset työvoiman saatavuuden haasteet ovat kuitenkin joka päivä näkyvillä, koska työmarkkinat vetävät hyvin. Työvoimapulaa meillä on muun muassa kokeista sekä liikennemyymälätyöntekijöistä, toteaa henkilöstöjohtaja Kaisamaria Thusberg.

Työvoiman saatavuuden varmistamiseksi Keskimaa tiivisti yhteistyötään oppilaitosten kanssa. Syksyllä 2018 käynnistyi POKEssa ABC-polku. Gradian kanssa yhteistyössä toteutaan sekä matkailu- ja ravitsemiskaupan toimialan että kaupan alan Keskimaa-polku.
– Keskimaa-opintopolun valinneet opiskelijat tekevät kaikki opintoihin liittyvät työharjoittelut toimipaikoissamme. Opinnot hyväksytysti suorittaneille on luvassa meillä vakituinen työpaikka.

Kunnon hommia
Henkilöstön työhyvinvointiin ja työkyvyn tukemiseen Keskimaassa panostetaan voimakkaasti. Vuoden 2018 alussa käynnistyneen Kunnon hommia -ergonomiahankkeen vetäjänä ja kehittäjänä toimii työryhmä, jossa on mukana eri toimipaikoista työntekijöitä sekä työterveyden asiantuntijoita.

Mikäli työntekijän työkyky on heikentynyt, hänen työtehtäviään muokataan ja kevennetään niin, että työnteko voi jatkua. Määräaikaisilla muokatun työn järjestelyillä edistetään toipumista ja kuntoutumista sekä varmistetaan työntekijän ansiotulojen pysyminen ennallaan.

Energiaa säästetty 600 omakotitalon verran
Viimeisten neljän vuoden aikana Keskimaa on vähentänyt energiankulutustaan kaikkiaan 12 gigawattituntia, mikä tarkoittaa noin 600 omakotitalon energiantarvetta. Säästö on saatu aikaan muun muassa led-valaistusta lisäämällä, kylmälaitteita uusimalla sekä kylmäkalusteiden lauhdelämmön hyödyntämisellä.

Keskimaan vertailukelpoinen kokonaisenergian kulutus (76,4 gigawattituntia) pysyi vuonna 2018 edellisvuoden tasolla. Alkuvuoden aikana kulutus pieneni, mutta kesän pitkä hellekausi nosti sitä, enimmillään heinäkuussa 8 %. Myymälöitä jouduttiin lämpimän sään vuoksi jäähdyttämään ja myös kylmälaitteet veivät tavanomaista enemmän energiaa.

Kylmälaitteita ilman kasvihuonepäästöjä
Kylmän tuottamisessa keinotekoisesti tuotettu kylmäaine on korvattu useissa myymälöissä ympäristöystävällisellä hiilidioksidilla. Vuonna 2018 uudistus toteutettiin S-market Joutsassa sekä Sale Kannonkoskella. Vuodelle 2019 suunnitteilla on CO²-laitoksen asentaminen seitsemään myymälään. Tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä kylmän tuottamisessa käytetään yksinomaan tekniikkaa, joka ei aiheuta kasvihuonepäästöjä.

60 % uusiutuvaa energiaa
Noin 60 % (55 % vuonna 2017) Keskimaan käyttämästä sähköstä on tuotettu uusiutuvilla energiamuodoilla, pääosin S-ryhmän omalla tuulivoimalla. Seppälän Prisman katolle asennettiin aurinkopaneelit alkusyksyn 2018 aikana. Lähes 2 000 aurinkopaneelia kattava aurinkosähköjärjestelmä tuottaa sähköä kiinteistön omaan käyttöön, arvioiden mukaan noin 430 MWh vuodessa. Järjestelmän tuottama sähköenergia kattaa noin 8 % Prisman sähkönkulutuksesta. Loka-joulukuussa aurinkopaneelit tuottivat sähköä 14 500 kWh. Niiden todellinen hyöty tulee esiin vasta aurinkoisina kevät- ja kesäpäivinä. Aurinkosähkön hyödyntäminen tulee Keskimaassa edelleen lisääntymään.

99 % jätteistä hyötykäyttöön
Vuonna 2018 Keskimaan toiminnasta syntyvän jätteen kokonaismäärä, 5 661 tonnia, oli 6 % edellisvuotta vähemmän. Suurimmat jätejakeet olivat biojäte (26 %), keräyspahvi (36 %) ja energiajae (21 %, mm. muovia ja muuta pakkausmateriaalia). Jätteestä ohjautui kierrätykseen 74,5 % ja hyötykäyttöön energiantuotannon raaka-aineeksi 24,5 %. Loppusijoitukseen päätyi vain 0,9 % jätteistä (hiekanerotin- ja rasvaerotinjäte).

Biojätteen määrä pieneni 10 %. Sitä vähensivät kauppojen menekkiä vastaavat tilausmäärät sekä vanhenemassa olevien elintarviketuotteiden alennuskäytäntö. Ruokahävikkiä Keskimaa vähensi myös lahjoittamalla lähes kaikista myymälöistä käyttökelpoisia elintarvikkeita hyväntekeväisyyteen. 

Mukana muovitalkoissa
Keskimaassa asiakkaiden ostamien ostoskassien määrä oli hienoisessa laskussa. Marketeissa ja tavarataloissa myytiin vuoden 2018 aikana 8,1 miljoonaa muovikassia, missä vähennystä oli 5 %. Muita kasseja (kesto, paperi ja bio) myytiin 460 000 kappaletta, mikä oli peräti 60 % edellisvuotta enemmän. Vaikka muovikassien osuus on edelleen ylivoimainen, suuntaus on selvä: määrä vähenee ja kestokassit ottavat lisää osuutta.

S-ryhmän valtakunnallisen linjauksen mukaisesti Keskimaa on sitoutunut vähentämään muovikassien kulutusta. Asiakasomistajat voivat seurata omaa kassikäyttytymistään syyskuussa 2018 julkaistussa Omat ostot -palvelussa.

Vastuullisena yrityksenä Keskimaan on huolehdittava toiminnan jatkuvuudesta ja kilpailukyvyn ylläpitämisestä, mikä edellyttää taloudellista kannattavuutta. Tuloksellisella toiminnalla varmistetaan omistajien palvelujen ja etujen jatkuva kehittäminen sekä oman alueen ihmisten työllistäminen. Tulosta tuottava liiketoiminta kartuttaa pääomia ja luo siten taloudellista puskuria, joka takaa jatkuvuuden ja investointikyvyn. Keskimaan toiminnasta syntyvä lisäarvo jää maakuntaan, vahvistaen koko Keski-Suomen elinvoimaisuutta. 

13,6 miljoonaa euroa palvelujen kehittämiseen
Keskimaa investoi vuonna 2018 laajasti koko toimialueelleen, korjauskulut (5,7 milj.€) mukaan lukien yhteensä 19,3 miljoonaa euroa. Viimeisten kymmenen vuoden investoinnit ja korjauskulut nousevat 317,3 miljoonaan euroon.

Vuoden 2018 investoinnit:

• Solo Sokos Hotel Paviljongin laajennusurakan käynnistäminen
• Trattoria Aukion laajennusosan Verannan rakentaminen
• Fransmannin uudistaminen Frans & Sandraksi
• VENNin rakentaminen Coffee Housen tilalle
• Amarillon uudistaminen
• Joutsan S-marketin uudistaminen
• Kannonkosken Salen uudistaminen

Ruokaa läheltäsi: näkyvyyttä paikallisille tuotteille
Keskimaan valikoimissa oli vuonna 2018 pari tuhatta Keski-Suomessa valmistettua elintarviketta. Ruokakauppojen järjestelmät on rakennettu niin, että pienikin toimittaja pääsee halutessaan hyötymään S-ryhmän logistisista palveluista.

Ruokaa läheltäsi -kampanjalla Keskimaa nostatti tietoisuutta hyvistä lähiruokavalikoimista sekä paikallisten tavarantoimittajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä videoiden, kuvien ja artikkelien muodossa.
– Ruokaa läheltäsi -kampanjalla Keskimaa nosti hienosti esiin pieniä paikallisia elintarvikealan yrittäjiä. Tällaisesta näkyvyydestä on paljon hyötyä ja apua, Ylä-Porkkalan tilan isäntä Johan Porkkala kommentoi.

–Tuntuu tavattoman hienolta, että osuuskauppa edistää oman maakuntansa osaamista ja nostaa esiin paikallisia tuotteita. Ammattitaidolla ja tyylillä toteutettuun lähiruokakampanjaan mukaan pääseminen oli yksi meidän vuoden 2018 kohokohdistamme, Jukolan Juuston juustomestari Markku Liias kiitteli.

Painava verojalanjälki
Keskimaan verojalanjälki on merkittävä. Vuonna 2018 se oli lähes 40,2 miljoona euroa. Keskimaan verojalanjälki kuvaa osuuskaupan valtiolle ja kunnille vuoden aikana tilittämiä veroja ja maksuja. Välittömien tuloverojen ja välillisten kulutusverojen lisäksi Keskimaan verojalanjälkeen sisältyvät henkilöstöön liittyvät veroluonteiset maksut ja työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset.

Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, jossa lopullisia veronmaksajia ovat tavaroiden ja palveluiden kuluttajat eli useimmiten kotitaloudet. Keskimaa tilittää valtiolle arvonlisäveroa tavaroita ja palveluita myyvänä yrityksenä.

Verojalanjäljessä kuvattujen verojen lisäksi Keskimaa maksaa varainsiirto-, arpajais-, lähde- ja ajoneuvoveroa, joita ei ole sisällytetty oheiseen kuvioon. Lisäksi useiden Keskimaan myymien tuotteiden hintaan sisältyy valmisteveroja, jotka peritään tiettyjen tuotteiden valmistajilta, tuottajilta, maahantuojilta tai tukkuportaalta. Valmisteveroja on mm. alkoholivero, makeisvero, tupakkavero, polttonestevero ja ympäristöverot.